Kellarin salaisuus

Olipa kerran perhe joka osti huvilan meren rannalta. Perheeseen kuuluu Isä Peka, Äiti Mari, heidän tytär Laura ja heidän poika Jussi.
Perhe saapuu taloon. He purkavat laukunsa, ja asettuvat taloksi. He lähtevät katselemaan paikkoja. Heillä on terassi meren rantaa päin. Siellä on mahtavat maisemat. Kellarin luukku oli auki, joka oli epäilyttävää. He laittoivat kellarin luukun kiinni.
Yöllä Jussi kuuli outoa natinaa. Hän lähti katsomaan mistä ääni tulee. Ääni näytti tulevan kellarista. Häntä pelotti liikaa katsoa kellariin. “Mutta pitäiaikö minun...?”, Jussi mietti itsekseen. Jussi astui luukusta sisään. Hän meni kellariin ja huomasi siellä olevan jotain outoa. Hän meni lähemmäksi ja lähemmäksi... Ja sitten hän kuoli!
Perhen isä heräsi meluun ja sanoi perheelle että “mennään katsomaan”, ja sitten kaikki menivät kellariin ja juuri kun he olivat astumassa kellariin, käsi vetäisi isän kellariin. Yhtäkkiä kellarista hyppäsi kuoleman herra ja tappoi koko perheen.
Seuraavana aamuna poliisi tiedotti seuraavasti: Kokonainen perhe on tapettu. Syytä ei tiedetä”.

tekijät Aleksi ja Luka

Teppo-Valtterin Valinta

Oli ilta. Teppo-Valtteri oli tavalliseen tapaansa sulkeutunut huoneeseensa. Hän puhui juuri Facebookissa parhaan ystävänsä Juhon kanssa. Juho ehdotti hänelle että he menisivät illalla läheiseen satamaan kalastamaan. Teppo-Valtteri suostui siihen ja niinpä samana iltana kello kahdeksan he tapaisivat satamassa.

He saivat paljon kaloja, mutta kalastaminen alkoi tylsää ja he päättivät lähteä pois. Matkalla kotiin he huomasivat pienen hökkelin jonka avoimesta ovesta he näkivät nuotion. He ihmettelivät miten talossa jossa ei näyttänyt asuvan ketään oli nuotio. Juho halusi lähteä katsomaan mitä siellä tapahtuu, mutta Teppo-Valtteria pelotti liikaa. Niinpä Juho lähti yksin hökkeliin. Juuri kun Juho astui ovesta sisään ilmestyi oven takaa mies jolla oli kädessään halko. Teppo-Valtteri ei ehtinyt reagoida mitenkään kun mies pamautti Juhoa halolla päähän. Juholta meni taju heti. Mies kääntyi Teppo-Valtteria kohti ja huusi, että jos Teppo-Valtteri haluaisi elää juoksisi pois. Teppo-Valtterin oli tehtävä päätös pelastaisiko hän Juhon vai juoksisiko hän pois.

Iisakki ja Jere

Uhka

Noin kuukausi sitten postilaatikkoomme ilmestyi nimetön uhkaskirje. Siinä uheattiin vaimoni henkeä. Kirjeen lähettäjää ei koskaan saatu kiinni, mutta olemme lähes varmoja, että se oli Millan ex mies. Tapio ja Milla olivat yhdessä 2 vuotta, mutta sitten Tapio alkoi käymään väkivaltaiseksi. He erosivat ja Tapio sai syytteen pahoinpitelystä. 14 kuukautta vankeutta, ja lähestymiskielto.
Nyt on lauantai aamu, ja syömme Millan kanssa aamiaista keittiössä.
- Jääkaappi on ihan tyhjä, pitäisi käydä varmaan kaupassa,Milla sanoi.
Lähdimme yhdessä kävelemään kohti kauppaa. Ostimme perus ruoka tarvikkeet, ja lähdimme takaisin kotiin. Matkan varrella on Pieni jäätelökioski johon pysähdyimme syömään jäätelöt. Minä päätin ottaa yhden päärynä pallon ja Milla halusi suklaan. Milla jäi odottamaan kadun toiselle puolelle painavien ruokakassien kanssa, ja minä menin ostamaan jäätelöt. Maksoin jäätelöt ja käännyin kävelemään Millan luokse. Yhtäkkiä nään Tummapukuisen miehen uhkaavan Millaa aseella.
Pudotan jäätelöt automaattisesti maahan ja lähden juoksemaan. Kun juoksin kohti Millaa tuntui kuin en etenisi senttiäkään eteenpäin. Milla on minun koko elämäni enkä pystyisi elämään ilman häntä. Nyt nään jo miehen kasvot. Ne ovat julmat ja vihaiset kasvot. Se on Tapio. Nään Tapion sormen siirtyvän liipaisimelle. Juoksen henkeni edestä ja otan valtavan loikan millan eteen. Haluan pelastaa Millan. Luoti osuu minuun...

Olga ja Sara

Robin ja Ronja : Sopia vai ei ?

Kesäloma alkoi, koululaiset olivat innoissaan. Varsinkin 9.luokkalaiset. 9. luokalla oli kaksi tyttöä. He ovat olleet parhaat kaverukset koko ylä-koulun ajan. Emmi ja Nicole olivat innoissaan koulun päätös juhlista mitkä pidetään koulun parhaimman näkösen pojan luona. Hänellä on todella iso talo. Hänen isänsä on lentäjä, ilmankos Tomi onkin niin rikas. Emmi ja Nicole molemmat pitävät Tomista todella paljon, mutta kumpikaan ei ole myöntänyt sitä toisilleen. Nyt tytöt menivät omiin koteihinsa valmistumaan illan kuumimpiin bailuihin.
Illalla tytöt tapasivat ostarilla. Siitä he lähtivät yhdessä Tomin bileisiin. He olivat molemmat pukeutuneet parhaimpiinsa. Emmi ja Nicole molemmat menivät juhliin Tomin takia. Pienen kävely matkan jälkeen he päätyivät Tomin talolle. Siellä oli jo juhlat alkaneet. Yli puolet olivat aiman kamalassa kännissä ja tekivät todella noloja asioita. Emmi ja Nicole menivät sisälle ja näkivät Tomin. Molemmat tervehtivät häntä vuorotellen. Tomi tarjosi heille boolia. Molemmat tytöt ottivat juomiset vastaan ilomielin koska olivat saaneet ne Tomilta. Ilta jatkui, nuoret juhlivat koulujen loppumista todella kovalla meiningillä. Emmi on odottanut koko päivän oikeaa hetkeä puhua Tomille tunteistaan, sitten se hetki tuli. Emmi ja Tomi istuivat olohuoneen sohvalla ja juttelivat niitä näitä. Yhtäkkiä tapahtui jotain mitä emmi ei tule koskaan unohtamaan. Tomi suuteli häntä. Nicole oli ulkona ja odottanut myös koko päivän että voisi kertoa tomille että pitää hänestä. Nicole keräsi itsensä ja meni sisälle. Hän käveli olohuoneeseen ja näki jotain kauheaa! Tomi ja Emmi pussailivat olohuoneessa. Nicole suuttuu Emmille ja repii Emmin irti Tomista. Emmi suuttuu Nicolelle takaisin ja siitä syntyy hirveä riitä. Emmi heittää juomansa Nicolen päälle ja lähtee kävelemään pois. Sen jälkeen Nicole kääntyy ja antaa Tomille litsarin.
Ilta ja juhlat päättyvät tytöt menevät koiteihinsa. Tytöt ovat edelleen vihaisia toisilleen, mutta ajattelevat kuitenkin että antaisi toisilleen anteeksi.

Mitä tekisit ystäväsi puolesta?

Olipa kerran tyttö, joka lähti aurinkoisena kesäpäivänä metsään leikkimään. Hänen piti tavata metsässä kaverinsa Liisa. Aikaa kului ja kului, eikä Liisaa näkynyt . Anna käveli ja käveli metsässä, kunnes hänen edessään oli puro. Puro oli pieni ja hyvin matala, jossa vesi solisi ihanasti. Anna oli utelias pieni tyttö, joten hän alkoi kulkea puroa pitkin. Hän näki pieniä kaloja, jotka nekin menivät samaan suuntaan kuin Anna. Aivan kuin siinä purossa olisi ollut maagista voimaa, joka vetäisi puoleensa. Puro kuitenkin alkoi matalenemaan matalenemistaan, kunnes vettä oli hädin tuskin varpaiden peittämiseen.

      Sitten tyttö näki edessään pienen rähjäisen mökin. Hän kuuli heikkoja ääniä, aivan kuin kirkumista. Yhtäkkiä häntä alkoi pelottaa suunnattomasti ja hän halusi lähteä kotiin, välittömästi. Hän alkoi kävellä koko ajan nopeammin ja hermostuneemmin. Hän ei ehtinyt edes kymmenen metrin päähän talosta, kunnes häntä tarttui takaapäin jokin. Anna rimpuili kaikilla voimillaan, mutta ei päässyt pois. Hetken kuluttua he olivat talossa ja Anna näki hirveän näyn. Liisa oli siellä istumassa kädet ja jalat sidottuna. Mies päästi Liisan pois köysistä ja Liisa näytti jotenkin erilaiselta kuin ennen. Liisa tuli häntä kohden veitsi kädessä. Sitten Anna muisti, hänellähän oli jäänyt isänsä linkkuveitsi taskuunsa. Hänen oli tehtävä nopea päätös. Vaikka Liisa oli hänen hyvä ystävänsä Annan oli tapettava hänet...

Rakastunut viholliseen

Tämä aamu alkoi ihan normaalisti, eli ajattelin aidan toisella puolella asuvaa Harrya. Kaadoin lasiini mehua, ja samalla isä ryntäsi sisään kertoen sodan alkaneen. Pelkäsin heti pahinta. Rajan toisella puolella asuneet naapurit olivat aina olleet huonoissa väleissä meihin, Harry on tietenkin poikkeus. Pahin oli tapahtunut. Rakkaastani oli tullut nyt vihollisení. Isäni on eversti ja hän on (ainakin yrittänyt) kouluttaa minusta kunnon sotilasta.

Muistin juuri, että minulla oli tapaaminen Harryn kanssa. Kävelin ulos läheisen metsän juurelle. Harry lähestyi minua puuskuttaen. Hänen kiharat hiuksensa olivat valuneet hänen silmilleen. Harryn hymy sokaisi minut, hänellä oli hymykuopat. Olin korviani myöten rakastunut. Halasimme, ja Harry kysyi, olinko jo kuullut kamalasta uutisesta. Purskahdin itkuun ja sanoin, että pahin oli tapahtunut. Mielessäni kävi ajatus, että jos Harry tulisikin meidän puolellemme, luottaisinko häneen. Hänhän joutuisi ehkä jopa tappamaan oman perheensä. Pelkkä ajatuskin kammotti minua.

Kuulin pyssyn laukauksia. Sota oli siis jo käynnistynyt. Silmissäni sumeni ja tunsin kaatuvani. Ajattelin, että jos uhrautuisin Harryn puolesta, hän voisi elää puolestani elämänsä loppuun asti. Asetuin suojelemaan häntä.

Harry katsoi maassa makaavaa rakastaan, joka oli juuri kuollut hänen syliinsä luoti rinnassaan. Harry mietti ikuisesti, antaisiko itselleen anteeksi vai ei.

Jenni ja Salla

Ystäväni noita

Lotta heräsi sateeseen, joka ropisi kattoa pitkin. Yleensä Lotalla oli vaikeuksia herätä näin aikaisin, mutta päivällä olevat koulukuvaukset auttoivat heräämään helpommin. Lotta oli suunnitellut päivälle täydelliset vaatteet. He olivat Emmin ja Saran kanssa valinneet jo viikkoja aikaisemmin yhteen sopivat värit. Sara oli Lotan parhain ystävä, hänen kanssaan he olivat tunteneet jo pienestä pitäen. Emmi taas oli muuttanut kaupunkiin vasta pari vuotta sitten. Sara ja Lotta olivat tutustuneet Emmiin ja heistä oli tullut ikään kuin kolmikko.
Koulun tyttöjen vessa vilisi erilaisia tyttöjä meikkaamassa, laittamassa hiuksia ja peilailemassa. Lotan oli vaikea löytää Saraa ja Emmiä tyttöjen seasta.
“Moii !” Lotta huikkasi. Sara hymyily ja moikkasi takaisin, Emmi vain tuijotti.ja hymähti. Lotta jäi miettimään, miksi Emmi oli niin vaisu, sillä yleensä hän oli hymyilevä ja iloinen. Hän myös huomasi ettei Emmillä ollut sovittuja vaatteita päällä. Lotta ei kuitenkaan antanut asian häiritä itseään, kaikillahan oli huonoja päiviä.
Koulu kuvaksien jälkeen tytöt lähtivät yhtä matkaa kotiin päin. He juttelivat normaalisti päivän kulusta, kävellen metsäpolkua. Yhtäkkiä Sara ja Lotta huomasivat Emmin jääneen taakse ja kääntyivät katsomaan missä hän oli. Emmi seisoi tyttöjen takana silmät punaisina kiiluen ja luonnon vaaleat hiukset olivat muuttuneet pikimustiksi.


villiina ja ella <31

Rakastuin viholliseen

Tänään on hyvä päivä sain Yrsa-Lyydian viimeinkin kahville kanssani! Hän on kaunein tyttö jonka tunnen ja olen yrittänyt häntä jo kauan! Hänessä ei ole juuri mitään vikaa. Tänään aijon todella panostaa ulkonäkööni, olen jopa ostanut hiusvahaa. Yleensä annan partani kasvaa pitkäksi kun en sitä jaksa ajaa mutta nyt minulla oikeastaan todella hyvä syy ajaa se pois, sillä enhän halua näyttää huonolta Yrsan silmissä. Äitini on katsellut touhujani aamusta asti ja luulenpa että hän tietää mistä on kyse, ja kyllä asun edelleen äitini luona vaikka ikääkin on jo kertynyt reilut kolmekymmentä vuotta... Mutta nyt minun on mentävä, sillä tahdon ostaa kukkia ennen kuin tapaan Yrsa-Lyydian, koska haluan antaa parhaan mahdollisen vaikutelman itsestäni heti kättelyssä.

Otin ensimmäisen ratikan ja lähdin matkaan, minun on pysähdyttävä lintulan kulmalla jotta saan parhaat saatavilla olevat kukat ja kun tekee ostoksen siellä saa kylkiäiseksi snickersin. Ratikka ajoi tasaisesti pitkin raiteita ja kulutin aikaani seuraamalla ulkopuolista liikennettä ja en voinut olla huomaamatta että vähintään joka toisessa autossa oli pariskuntia, ehkä se oli jokin merkki ja ehkä tänään on minun onnenpäivä! Nyt oli lintulan kulman pysäkki, minua inhotti painaa ratikan likaisia nappeja voin vain kuvitella millaiset ihmiset niihin olivat koskeneet. Asteltuani kauppaan minut kohtasi jälleen ristiriita, sillä en voinut tietää minkä värisistä kukista Yrsa pitäisi enhän todellisuudessa tuntenut naista kunnolla. Päädyin perinteiseen valintaan ja otan vaalean valmiiksi kootun kimpun, sillä eikö naiset pidä kaikenlaisista kukista? No jaa samapa tuo eihän hän ainakaan voi suuttua? Jatkan loppu matkan jalan, sillä kahvila jossa sovimme tapaavamme on vain parin korttelin päässä ja minä olen ajoissa.

Siellä hän istui näin hänet jo kaukaa hengitin muutaman syvän hengenvedon ja yritin harppoa viimeiset metrit reippaasti ja maskuliinisen oloisesti. Tervehdin Yrsaa ja ojensin tälle kukat ja huomasin että hän selvästi mielistyi saamastaan lahjasta ja olin tyytyväinen. Juttelimme hetke arkisista asioista unelmista ja sen sellaisesta sitte tilasimme kahvimme, kiinnitin huomiota Yrsan tilaukseen ja hänen kahvi makunsa oli oikein hienostunut. Minä en niinkään tiennyt mitään mistään kahvista, ruuista sun muustakaan taidan olla tavis ja varmuudenvuoksi tilata samaa kun Yrsa. Kun olimme saaneet kahvimme, erehdyin kysymään Yrsan työstä ja toivon etten olisi koskaan esittänyt sitä kysymystä... Yrsa on perheyrityksessä ja ei missä tahansa vaan minun pahimman vihollisen Optius Priden “auto korjaamolla” eli toisin sanoen salamurhaajien luolassa, en tiedä mitä tehdä olen aivan rakastunut yrsaan mutta en saa kertoa hänelle mitä teen työkseni tai hän saattaisi tappaa minut tähän paikkaan....


BY SUVI & viljami

Minä vai Laura?

Olen ollut Lisan paras kaveri jo ensimmäisestä luokasta asti ja olemme aina viettäneet aikaa yhdessä, mutta tänä vuonna kaikki muuttui. Kaikki johtuu Laurast, joka tuli tänä vuonna meidän luokalle. Lisa viettää nykyään aikaa vain Lauran kanssa ja on unohtanut minut kokonaan. Aina kun minulla on tärkeää asiaa Lisalle niin Laura änkeää aina mukaan ja rupeaa höpöttämään omia asioitaan ja sitten he lähtevät Lisan kanssa kahdestaan pois ja unohtavat minut. Huomenna on tärkeä päivä, koska on minun syntymäpäiväni. Toivoisin vaan, että voisimme olla kahdestaan ja viettää synttäreitäni rauhassa...

Seuraavana päivänä kun tulin kouluun, näin heti Lisan ja Lauran koulun käytävällä. Olin yllättynyt, kun Laura ja Lisa tulivat onnittelemaan minua.
Koulun jälkeen...
Sovimme Lisan kanssa, että näkisimme Siwan edessä, mutta nyt olen odottanut Lisaa jo kaksi tuntia. Nyt soitan Lisalle:
Lisa: Moi!
Elina: Moi! Missä sä oot? Meijän piti nähä Siwalla kaks tuntii sitte.
Lisa: Aa sori, mä unohdin ku Laura tuli käymään, ni mä en huomannu ajan kulkua. Oon tosi pahoillani.
Elina: Sä oot aina sen Lauran kaa, ja et ees muista mun syntymäpäivii. En tiiä enää onko täs meijä ystävyydes enää mitään järkee...Jos oisit oikee kaveri ni oisit välil myös mun kaa etkä aina vaa Lauran kaa.
Suljin luurin, koska en jaksa kuunnella Lisan tyhmiä selityksiä, koska ne eivät kuitenkaan ole totta.
Valitseeko Lisa minut vai Lauran?
Iiris ja Iida