perjantai 24. tammikuuta 2014

Kilpikonna

pelkoa ja toivoa
Iloa ja surua

Vuoriston huippu ja kuilun pohja.

Musta silkkinen huntu lepattaa ylläme ja kankaan läpi tulvii
Kuun ja tähtien hopeinen loiste.

Musta aukko ja avaruus romua tai hiekka ranta ja meren tyyni kohina.

Makeat ja suolaiset hetket, yhteiset taakat ja sielun retket. Niikuin kanelia karheaa mutta makeaa onnen hetket päivän paisteessa kun kevään tuoksu tai pakkas aamu.

Tuulenvire

Raikas tuulenvire. 
Se on kuin joku olisi pieraissut naamalleni.
Se sai minut unissani haaveilemaan lumisista vuoristoista, yhtä keltaisista kuin kaupungin lumet. 
Se sai minut lentämään kuin pingviinit.
Se sai minut ajattelemaan sade metsiä, yhtä kuivia kuin maahan pudonneet lehdet.
#deep

Sulo sointu

Rakas olet vihertävä luonto,
Tumma kuin hurrikaani.
silmäsi ovat sulo sointu korvaani,
Isku sydämeeni.
Hiuksesi tuntuvat meren kohinalta,
Kuin sammumattomalta auringolta,tummalta.

Viha

Se tunne niin musta
miellyttävä ja katkera
joka ei päästä irti
ennen kuin luovuttaa

Keinot keksii kurjat, kamalat
hallitsee ajatuksia, ei anna armoa
leikkii ihmisellä, viettelee viattomat,
tunteettomasti

Saa unohtamaan kivun, pelon
tukahduttaa tunteet taivaalliset 
kiusaa, vihaa, kiduttaa
sammuttava hetken elon

Pisaroita (salla)

Kesän kukka ketona
Aamu kasteen jälkeen,
Ujosti koskettaa
Pehmeän oranssisti,
Rakastuneen linnun viserrys
Kuin vasta leivottu pulla,
Tuoksuna onnellisuus
Niin kirkkaana tulvii lävitsemme,
Miksi se tuntuu sisälläni
Niin lyhyenä
         Aamu kasteen pisaroina?

Tyhjä huone







Kyllästyminen näyttää valkoiselta ja haarmalta, joskus oranssilta.
Se on ympyrä, jossa on seinmätät eikä ovea, mistä päästä pois.
Siinä tunteessa haluaa saada tehtyä oven siihen ympyrään, poispääsyn.
Haluaa tuntea mitä vaan.
Myrskyisen kallion tai kauniin kukkaniityn, mutta ei pelkkää mustaa ja valkoista.
Kyllästyminen maistuu karkealle ja kuulostaa tyhjältä kaiulta.    


Valo aleksi

Mitä valo on?

Valo kiitää kuin tuuli

Kestää kuin muuri

Valon löytää kun itse löystää

Auringonsäteet nuo kirkkaat ja loistokkaat en löydä parempaa

Aika valoa tappaa vaan eipähän takkaa

Valo voittaa kun pimeys koittaa

Auringonvalo meidän talo

Pelko

Pelko on silmät,
Niiden katse
Pelko on syksy,
Hyinen, kylmä aamu.
Pelko valtaa mielesi
Olet yksin.
Tietämättömyys tulevasta
Pelko on hiljaisuus,
Myös melu.