Argumentoinnin harjoittelua

Olemme harjoitelleet syysjakson aikana argumentointia eli mielipiteen ilmaisemista ja sen perustelemista suullisesti ja kirjallisesti.

Suullisesti:
- luokan yhteisessä keskustelussa
- pienryhmäkeskusteluissa (Agora)
- väittelyssä väitteen puolustajana
- väittelyssä vastavaittäjänä
- lukupiirissä

Kirjallisesti:
- valmistautumisessa puheenjohtajana olemiseen ja väittelyyn
- pohtivassa kirjoitelmassa
- blogissa

1. blogikirjoitus sanomalehden mielipidekirjoituksen pohjalta omasta puheenjohtajuusaiheesta
2. kommentti luokkakaverin pohtivaan kirjoitelmaan.

Arvioi argumentointitaitojasi erilaisissa harjoituksissa äidinkielen tunneilla.
Millaisissa puhe/kirjoitustilanteissa olet onnistunut?
Milloin argumentointi on jäänyt vajaaksi (esim. perusteleminen on ollut heikkoa)?
Mitä olet oppinut syysjakson aikana?
Oletko kehittynyt argumentoinnissa 7. ja 8. luokalta?

Miten tärkeänä pidät argumentointitaitoa?
Mitä mietlä olet ollut syysjakson äidinkielen tunneista?

Nuoria pitäisi kannustaa liikkumaan

Nuoret eivät nykyään ole niin hyvässä kunnossa kuin ennen. Tietotekniikan lisäännyttyä liikunta on korvattu pelaamisella, ja pelaaminen saattaa mennä liiallisuuksiin hyvin helposti. Ennen saatettiin mennä kävellen kysymään kaveria ulos, mutta nykyään sekin hyötyliikunta korvataan sosiaalisen median käytöllä. Nuorilla ei näytä olevan motivaatiota liikkua. On silti monia nuoria, jotka liikkuvat säännöllisesti.

Nuoret saattavat aliarvioida liikunnan tärkeyden. Liikunta on osa terveellistä elämää; sitä pitäisi harrastaa viikoittain, myös jopa päivittäin. Vaikka koulu ja muut asiat vievät nuorella paljon aikaa, voi silti ehtiä liikkumaan. Normaalit arjen asiat, kuten koiran lenkittäminen, roskien vieminen, portaiden käveleminen hissin sijaan ja lyhyen matkan kävely tai pyöräily, ovat hyötyliikuntaa. Pienelläkin määrällä liikuntaa on merkitys terveyteen. Liikunta vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Sen vaikutukset näkyvät fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Liikunta tehostaa sydämen, verenkierron ja keuhkojen toimintaa ja ehkäisee monia sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta, syöpää, osteoporoosia ja dementiaa. Liikunta vaikuttaa oppimiseen positiivisesti. Se parantaa muistia ja tarkkaavaisuutta. Olen huomannut, että jaksan lukea kokeisiin paremmin, kun käyn välillä lenkillä.

Tutkimuksissa selviää, että nuorten liikkuminen vähenee huomattavasti teini-iässä. Siihen vaikuttaa ajan puute ja kiinnostuminen muista asioista. Nuoren liikkumiseen vaikuttavat myös vanhempien tulotaso. Nuoret eivät ehkä ymmärrä liikunnan tärkeyttä. Jotkut ajattelevat sen olevan turhaa tekemistä ja joidenkin mielestä se on liian raskasta. Aluksi se onkin raskasta, jos kunto ei ole niin kehittynyt. Kunnon kehittyessä liikunta kuitenkin muuttuu mieluisammaksi. Mielestäni nuorten ei pitäisi luovuttaa niin helposti. Motivaation puute saattaa olla íso syy liikkumattomuuteen.

Koulussa liikunnan merkitys on mielestäni tuotu hyvin esille, mutta itse koululiikunta ei ole aina mukavaa. Sen kuitenkin pitäisi olla, jotta nuoret saisivat uusista lajeista kivoja kokemuksia ja siten ehkä lisää motivaatiota. Koululiikunnassa vaaditaan ihan liikaa. Mielestäni tunneilla ei oteta tarpeeksi hyvin huomioon sitä, että kaikki eivät välttämättä liiku niin paljon kuin muut. Koululiikunnan ei pitäisi mitata sitä, kuinka hyviä suorituksia tekee, vaan sen pitäisi olla kannustavaa ja rentouttavaa. Liikunnasta tulee paineita helposti, eikä oppilaiden suorituksia saisi vertailla keskenään. En ihmettele, ettei koululiikunta vaikuta positiivisesti nuoriin.

Kuinka nuoret saataisiin innostumaan liikunnasta? On kuitenkin jokaisen oma asia, miten paljon haluaa liikkua ja haluaako pysyä perusterveenä. Liikunta silti vaikuttaa niin moneen asiaan positiivisesti, että mielestäni sitä pitäisi harrastaa säännöllisesti. Myös vanhempien pitäisi kannustaa lapsiaan liikkumaan enemmän.

Tietotekniikka hallitsee ihmisten elämää

Tietotekniikka halitsee ihmisten elämää

Tietotekniikka kehittyy koko ajan hurjaa vauhtia eteenpäin ja markkinoille tuodaan päivittäin uusia ja kehittyneitä laitteita. Samalla myös tietotekniikan käyttö kasvaa ja yleistyy. Ennen vanhaan ihmiset pärjäsivät hyvin ilman minkäänlaista teknologiaa, mutta tänä päivänä harva luopuisi esimerkiksi nettiyhteydestä tai televisiosta mielellään. Puhelimet, tietokoneet ja muu tietotekniikka koukuttavat ihmisiä, ja kasvokkain juttelu ja muu sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt huomattavasti.

Toisaalta, sosiaalisuus tietotekniikan myötä myös osittain lisääntyy. Internetissä voi tutustua uusiin ihmisiin ja kehittää ihmissuhteita, jakaa kuvia, mielipiteitä ja ihan mitä vain. Netistä voi saada hyviä ystäviä, ja joku vähän ujompi henkilö pystyy luomaan ihmissuhteita paljon rohkeammin netissä kuin kasvokkain. Kuitenkin moni kertoo löytäneensä netistä uusia ystäviä, joita ei ole koskaan edes tavannut. Toisella puolella ruutua voisi olla ihan kuka tahansa, eikä välttämättä ole hirveän turvallista luottaa ja kertoa asioita jollekin nettihahmolle.

Koulun jälkeen monet nuoret, etenkin pojat, menevät kotiin pelaamaan erilaisia pelejä. Tutkimusten mukaan liika pelaaminen voi aiheuttaa päänsärkyä, unettomuutta, ärtyneisyyttä, aggressiivisuutta, jopa masennusta. Pelaaminen myös vaarantaa tutkijoiden mukaan sosiaalisten taitojen kehitystä. Lisäksi urheilu ja ulkoilu voi jäädä huomattavasti vähemmälle.  En usko kuitenkaan että tällaiset syyt vähentävät pelaamista, sillä pelit tuovat monen elämään viihdettä ja addiktoivat heitä.

Nykypäivänä joku voi helposti jopa jäädä ulkopuoliseksi, jos ei käytä tietotekniikkaa. Mielestäni se on todella huolestuttavaa ja asiat eivät saisi olla näin. Kaikilla ei välttämättä ole niin paljon rahaa ostaa kaiken maailman pelikonsoleita tai tabletteja. Tietotekniikka vie todella paljon rahaa ja ihmisiä yritetään koko ajan saada ostamaan uusia kehittyneitä laitteita. Puhelimet, jotka olisivat ennen kestäneet monia vuosia, vaihdetaan uusiin heti, kun markkinoille tuodaan joku uusi ja mielenkiintoinen tuote.

Kyllähän todella moni nauttii kehityksestä ja uusista laitteista, minä itsekin, mutta periaatteessa meille itsellemme olisi hyvä, jos tietotekniikan ostamista  ja käyttämistä vähennettäisiin. Seuraavan kerran kun alat pelata tai avaat television, mieti voisitko mielummin mennä vaikka puistoon kavereiden kanssa.  Maailman tietotekniikan kehitys menee hurjaa vauhtia eteenpäin, enkä usko että sitä voisi kukaan itse mitenkään hidastaa, mutta olisi hyvä jos koko aikainen käyttö ja riippuvuus vähentyisi.

Uni on nuorten tärkeimpiä voimavaroja

 

Nukkuminen on ihmisellä tärkeimpiä voimavaroja. Melkein yhtä tärkeää kuin syöminen ja juominen. Silti monet nuoret nukkuvat liian vähän. Se saattaa vaikuttaa väsymyksenä, pahoinvointia ja ne vaikuttavat paljon ihmisen työhön ja opiskeluun. Lähes 40%  15-vuotiaista nuorista nukkuu liian vähän. 0-7 tunnin unet eivät välttämättä riitä.  Ihminen tarvitsee  8-10 tuntia joka yö. Jotkut tarvitsevat kuitenkin vähemmän unta kuin toiset.

 Itse nukun mielestäni hyvin. Noin 8-9 tuntia arki öisin. Joskus nukun myös liian vähän. Yleensä viikonloppuisin. Tunnen paljon nuoria, jotka nukkuvat tarpeeksi. Tunnen myös niitä nuoria, jotka nukkuvat liian vähän. Minun mielestäni 6-7 tunnin unet eivät riitä.  Nuoria valvottaa eniten media. Niin on arveltu ainakin teknologisesti kehittyneissä maissa olevan. “Jo vuonna 1986 tehdyssä kansainvälisessä kyselyssä todettiin, että suomalaiset ja norjalaiset nuoret olivat väsyneempiä kuin muut eurooppalaiset ikätoverinsa”, kertoo Jyväskylän  yliopisto.

 Voisiko asialle tehdä jotain? Minusta asia on enemmän itsestä kiinni. Ei kukaan muu kuin itse tai vanhemmat sille mitään mahda. Toivottavasti nuoret ymmärtävät nukkumisen tärkeyden. Monet nuoret ymmärtävät, mutta silti nukkuvat huonosti. Vanhemmat voisivat vielä enemmän huolehtia lasten nukkumaanmeno ajoista.

  Fyysinen ja psyykkinen ponnistelu lisää unen tarvetta. Tämän takia unen tarve ei ole täysin sama kaikkina aikoina. Rankka opiskelujakso väsyttää ja kuormittaa muistia, jolloin unen tarve suurenee. Aktiivisesti liikkuvat tietävät, että harjoittelun vastapainoksi tarvitaan riittävästi lepoa ja unta.

 Levon tarvetta ja unen puutetta ei usein osata erottaa. Illalla pitäisi käyttää aikaa rauhoittumiseen, mutta monet harrastukset ovat painottuneet juuri iltaan. Se ei kuitenkaan kaikille ole ongelma, koska monissa harjoituksissa menetetään paljon energiaa nukkuminen ja silloin on helpompi nukahtaa. Seuraavana aamuna olo ei kyllä välttämättä ole mikään paras. Kun kiire illalla vihdoin hellittää, tekee usein mieli tehdä jotain mukavaa. Tietokoneella pelaaminen, television katsominen tai sosiaalinen media voittavat helposti nukkumaan menemisen.

 

 Jos menen nukkumaan liian myöhään. Niin aamulla sängystä nouseminen on todella vaikeaa. Silloin helposti nukkuu pommiin. Koulussa ongelmia tulee enemmän. Väsyneenä on vaikea opiskella, kun joutuu keskittyä niin paljon. Normaalisti on helppoa kuunnella ja osallistua opetukseen. Itselläni väsymys kestää suunnilleen ensimmäiset kolme tuntia.

 Tiivistelmä: Nukkuminen on ihmisen tärkeimpiä voimavaroja. Monet nuoret nukkuvat liian vähän. Jokainen voi vaikuttaa omaan nukkumiseen. Nukkuminen vaikuttaa paljon seuraavaan päivään.

Nuoret elävät paineitten keskellä?

Paineet. Ne voivat häiritä monen nuoren ihmisen elämää. Mitä paineet sitten ovat?  Minusta paineet ovat jostain asioista tulevaa stressiä. Stressiähän voi tulla monista asioista, mutta kun kyse on paineista syy on yleisimmin onnistumisen tarve. Niitä saattaa tulla muilta ihmisiltä kuten kavereilta, valmentajilta tai jopa omalta perheeltä. Tietenkin itse voi myös tehdä ja tuottaa itselle paineita.Minusta tärkein asia, kun puhutaan paineista on ymmärtää se, että paineet ja niiden sietäminen on henkilökohtaista. Kyse on kuitenkin psyykkisestä asiasta ja ne voivat olla jokaisella erilaisia. Hyvä esimerkki mielestäni on se, että joku voi pelätä korkeita paikkoja ja toinen ei. Se on sama asia, kun joku saattaa kestää paineet paremmin kuin toinen. Jokainen meistä on siis erilainen.

Minusta tämä väite, että nuoret elävät paineiden keskellä on tietyllä tavalla totta. Koulusta  voi tulla paineita nuorille. Pitää onnistua, pitää saada hyviä numeroita. Mutta onko se sitten niin hirveää, että on vähän paineita? Minusta ei. Minusta nuorella pitää olla vähän paineita koulusta, jos aikoo menestyä elämässä. Nuorella kuitenkin pitää olla mielessä se, että töitä pitää saada ja tehdä, että pärjää elämässä ja jotta saat töitä pitää pärjätä koulussa. Koulussa pärjääminen tuottaa paineita, mutta mielestäni ne ovat tietyllä tavalla “terveitä paineita” koska nuori miettii omaa parastaan. Se on sitten eri asia, jos ei kiinnosta oma tulevaisuus ollenkaan, niin eihän silloin mitään paineita tarviste ottaa koulusta. Pienet paineet ovat myös hyvä siksi, koska työelämässä tulee varmasti kohtaamaaan niitä ja jos on osannut koulussa jo selviytyä niistä, paineet eivät tunnu niin pahoilta. Paineetkin ovat tietynlainen välitys mittari.

Koulusta tulevista paineista voidaankin helposti siirtyä kotoa tuleviin paineisiin, sillä niillä on tietynlainen yhteys. Kotoa tulevat paineet eli vanhemmilta tulevat paineet. Vanhemmat tietenkin haluavat, että lapselle tulee hyvä työ ja pärjää elämässä. Tätä kautta he myös vaativat nuorelta paljon koulussa. Mutta mitä sitten kun tämä vaatiminen menee yli? Mitä sitten kun yhden huonon koe tuloksen jälkeen pidetään kurin palautus ja kunnon huudot päälle? Jos asiat ovat menneet tähän tilanteeseen nuorelle saattaa tulla helposti paineita. Tilanne on helppo miettiä, kun on tarpeeksi kuraa niskaan tullut, niin alkaahan sitä jännittämään jokaista koetta ja paineet onnistumisesta alkaa kasvaa. Huono numero tietää aina huutoa kotona. Mielestäni tässä vaiheessa vanhempien rooli ja vaatimukset menevät liian pitkälle. Kyse on kuitenkin nuoren elämästä eikä hänen vanhempien. Vanhempien pitäisi olla kannustavia  ja vähemmän kriittisiä. Tietenkin vanhemmillakin on oikeus sanoa asioista tiukemmin, mutta joku raja täytyy olla. Harvoin kuitenkaan on sellaisia nuoria, jotka haluaisivat tahallaan olla huonoja koulussa. Tällainen “liian vaativa” kuva vanhemmista saattaa monen mielestä kuulostaa epätodelta, mutta voin ainakin omalta osaltani sanoa, että muutamalla kaverillani on tällainen tilanne kotona. Tietenkin täytyy muistaa, että tällaisetkään vanhemmat eivät halua mitään pahaa. He ehkä vain huolehtivat vähän liikaa ja jos he itse ovat olleet hyviä koulussa, niin haluaisivat, että oma lapsikin olisi hyvä. He siis aiheuttavat paineita tietämättään.

On siis olemassa paineita niin sanotuista tärkeistä ja kaikkia koskevista asioista, kuten koulu ja työ. Miten sitten vapaa-ajalla? Eikö silloin pitäisi ottaa rennosti ja ei turhaan stressata? Kuitenkin vapaa-ajallakin, joissain tilanteissa voi tulla paineita. Suurin osa nuorista harrastaa liikuntaa seurassa tai yksin. Jokaisella on kuitenkin valmentaja. Valmentajat ohjaavat tekemistä treeneissä ja peleissä. He myös päättävät ketkä pelaavat eniten. Mistä sitten nuorelle tulee paineita seurajoukkue toiminnassa?  Sitä voi tulla tällaisista tilanteita, jossa nuori kuuluu tällaiseen ryhmään joukkueessa, joka ei saa niin paljon peliaikaa ja sitten kun pääsee kentälle valmentaja on “Nyt on sinun näytönpaikkasi. Et saa mokata”. Tässä vaiheessa kentälle menevä nuori miettii, että hänen on pakko onnistua ja pakollisen onnistumisen tunne kuuluu kategoriaan, jotka tuottavat paineita.

Toinen helposti kuviteltava tilanne on, kun treeneissä tehdään joitakin harjoituksia ja jos ne eivät mene hyvin kyseiseltä nuorelta ja valmentaja korottaa ääntään hänelle. Tämä jatkuu monia kertoja treeneissä, vaikka nuori yrittää parhaansa. Tällöin nuorta alkaa jännittämään jokainen tekemisensä treeneissä, koska pelkää, että valmentaja sanoo taas asiasta hänelle. Pelko on myös tietynlainen paine. Kolikollakin on tietenkin toinenkin puoli. Jos mielestäsi tällaiset paineet häiritsevät sinua, niihin löytyy ratkaisuja. Kuten jos et saa tarpeeksi peliaikaa mielestäsi, mene joukkueeseen jossa sitä saat. Voit siis tehdä itsellesi tilanteen, jossa ei ole turhia paineita. Harrastuksen pitäisi olla kuitenkin lähtökohtaisesti mukavaa ja siitä pitäisi nauttia. Siitä ei pitäisi siis ottaa stressiä ja paineita.

Paineita tulee siis monista asioista ja ne herättävät monia tunnetiloja. Suurin osa tunnetiloista on sellaisia joista ihmiset eivät tykkää. Stressi ja pelko ovat isoimmat tunnetilat. Nämä kaksi tunnetilaa ja paineet kulkevat käsi kädessä. Paineista tulee stressiä, mutta stressistä voi tulla myös paineita. Sama juttu pelon kanssa. Toisaalta tunnen kyllä pari henkilöä, jotka tykkäävät paineista. He kääntävät paine ajattelun positiivisen energiaan ja pitävät paineita tietynlaisina haasteina itselleen. Koko paine jutun pääpointti on, että paineita tulee kaikille ja niitä on mahdoton välttää. Eihän niitä haluaisi kenellekkään, mutta ne ovat osa ihmismieltä halusi sitä tai ei. Joillakin ihmisillä sitten on vain taito käsitellä niitä paremmin kuin toisilla ja voihan niitä sieto kykyjä kehittääkkin. Olemme siis erilaisia kaikki ja paineet ja stressi voi tulla erilaisista asioista. Joillekin isommista ja toisille pienemmistä. Voin itse sanoa, että en mielestäni elä paineiden keskellä, mutta ymmärrän todella hyvin niitä jotka elävät. Tunnetko sinä eläväsi paineiden keskellä? Minkälaiset asiat aiheuttavat sinulle paineita? Siinä ehkä kaksi avain kysymystä ja sinä olet ainoa, joka niihin pystyy vastaamaan. Ei kaverisi. Ei vanhempasi. Ei tuttavasi. Miksi? Koska olet ainutlaatuinen ja sinä olet ainoa, joka tietää mitä tunnet ja mistä sinulle tulee paineita. Ei kukaan muu.

liian nopea aikuistuminen ja liian lyhyt lapsuus

Lapsilla on nykyään hyvin lyhyt lapsuus, ja he yrittävät aikuistua todella aikaisin ja heittävät lapsuutensa hukkaan. Monet vanhemmat ovat huomanneet tämän, mutta liian myöhään. Olisi toivottavaa että vanhemmat pystyisivät jarruttamaan lasten aikuistumis halua.

Nykyään jo todella nuoret liittyvät sosiaaliseen mediaan ja yrittävät olla vanhempia kun ovat.

Ja pahinta on että vanhemmat auttavat lapsiaan väärentämään ikänsä esimerkiksi että lapset pääsevät Facebookiin. Ei 12-vuotias tarvitse Facebookia tai instagramia, heidän kuuluisi vielä juoksennella ulkona kavereiden kanssa eikä roikkua puhelimella.

Myös pukeutuminen on muuttunut paljon, nykyään kaupat myyvät aikuismaisia vaatteita jo jopa 3-vuotiaille. Ei siis ihme että lapset ostavat niitä aikuismaisia vaatteita kun kaupat niitä myyvät. Minun mielestä tässä kohtaa vanhempien pitäisi hieman katsoa minkälaisia vaatteita lapset ostavat/käyttävät. Ja ehkä jotkut lapset saavat paineita siitä kuinka he eivät käytä samanlaisia vaatteita kun kaverit, mutta mielummin haluaisin että lapseni näyttää lapselta, eikä 3-5 vanhemmalta kuin on.

Nuoret myös viettävät aikansa kuvailemassa itseään/toisiaan, koska pitää pitää imagoa yllä. Myös niin sanottuun “feimeyteen” eli suosioon kiinnytään, ja on pakko saada tykkäyksiä kuviin. Ei tietenkään kaikki nuoret koe tällaista tarvetta, mutta suurimmalle osalle se on jokapäiväistä elämää. Suosiota haetaan yrittämällä olla “cool” mm. polttamalla tupakkaa ja juomalla alkoholia. Nuoret eivät tajua että alkoholi ja tupakka eivät tee hyvää nuoren keholle, sen takia niissä onkin ikärajat. Suosion saamiseksi ja “coolina” olon takia voidaan tehdä aivan tyhmiä juttuja, joita ei välttämättä edes haluaisi tehdä. Myös monet alkavat laihduttamaan että olisi muka kauniimpia tai komeampia, ja sitä kautta heistä tulisi suositumpia.

Aina ei vanhempien suojelu ei auta, koska lapset ja nuoret altistuvat mainoksille televisiossa ja kaduilla. Tytöt altistuvat tälle viellä enemmän kuin pojat, koska vaatemainoksissa on mallit langanlaihoja ja kuvankauniita ja hienot vaatteet päällä. Media pitäisi havahduttaa siitä pois, koska uskon että kaikki vaatemerkit eivät tajua kuinka paljon mainokset oikeasti vaikuttavat nuorten alitajuntaan.

Sosiaalinen media ja media yleensäkin ovat suuri syy lasten ja nuorten nopeaan aikuistumiseen ja liian lyhyeen lapsuuteen. Vanhemmat voisivat kumminkin yrittää hidastaa tätä parhaansa mukaan katsomalla ja kertomalla nuorelle että hän ehtii olla aikuinen vielä monen monta vuotta.

Homojen asema yhteiskunnassa

Homojen asema yhteiskunnassa

Homot ovat yleisesti kaikkialla melko huonossa asemassa. Homot eivät yleensä saa mennä naimisiin kirkossa ja jotkut sanovat homoja yhteiskunnan pettureiksi sen takia, että he eivät pysty täyttämään yhteiskunnan välttämätöntä tavoitetta. Lisääntymistä. Homot joutuvat usein kiusaamisen ja sorron kohteeksi ja jopa poliitikot sortavat homoja ja vielä kaiken lisäksi julkisesti.

Homojen viha ja "epähyväksyttävyys" perustellaan usein uskonnolla tai sillä että homous olisi jotenkin sairasta. Raamatussa sanotaankin, että "Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa" 1.Moos. 1:27-28. Voin ymmärtää sen, jos uskonnolliset ihmiset eivät hyväksy homoliittoja ja en ole varma omasta kannastanikaan, sillä olen uskonnollinen ja äskeinen pätkä raamatusta on sinänsä oleellinen "tehtävä/käsky" yhteiskunnan toimivuuden kannalta, mutta ihmisinä homoja pitäisi kohdella samalla tavalla kun keitä tahansa muitakin. Homous ei kuitenkaan ole massailmiö ja tilastollisesti aika pieni osa ihmisistä oikeasti ovat homoja, joten ei ole pelkoa, siitä että ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon, koska homo eivät voi lisääntyä keskenään.

Homot saattavat ehkä tuntua oudoilta joidenkin mielestä ja ehkä jotenkin ällöttäviltä, mutta elämässä on hyvä osata olla välittämättä asioista liikaa ja antaa ihmisten tehdä mitä haluavat, kun siitä ei kumminkaan ole haittaa muille. Vaikka mielestäni homoavioliittoja ei ehkä pitäisi hyväksyä uskonnollisessa mielessä, niin herää taas kysymys, että onko se sitten tasapuolista kohtelua? Asia ei ehkä ole niin vakava sen takia, että homot voivat silti muodostaa avoliittoja ja elää suhteellisen vapaasti ja onnellisesti, mutta poliittinen syrjintä on mielestäni jo liian loukkaavaa ja alistavaa homoja kohtaan. Esimerkkinä perus suomalaisten kanta homouteen. Kukaan puolueessa ei saa olla homo liittojen puolesta ja mielestäni tämä jo naurettavaa. Kuka pystyy ottaa perussuomalaisia tosissaan enää tämän jälkeen.

Mielestäni ihanne tilanne olisi se, että homot olisivat samassa asemassa, missä heterotkin ja se, että homojen ei tarvitsisi piilotella seksuaalista suuntautumistansa kiusaamisen
pelossa, sillä etenkin lapsilla suurena ongelmana on homoudesta seuraava koulukiusaaminen. On kuitenkin ihailtavaa jo lapsena pystyy tulemaan kaapista ulos, sillä kynnys siihen on kohtuulisen korkealla. Ehkä jos suvaitsevaisuutemme kehittyy samaa vauhtia kun nyt, sillä onhan homot paljon paremmassa asemassa kun 20 vuotta sitten nyt niin vielä jonain päivänä homot, niin homous on verrattavissa esimerkiksi uskontoon. Kyllähän katolislaisetkin saavat samaa kohtelua, kun evankelisluterilaiset, niin miksi ei homotkin saisi samaa kohtelua, kun heterot?

EIKÖ KAIKILLA OLE OIKEUS MUSIIKIN KUUNTELUUN ILMAISEKSI?

Piratismi on ollut paljon puhuttu aihe viime aikoina. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi elokuvia, pelejä ja musiikkia ladataan ilmaiseksi laittomasti netistä. Piratismia yritetään estää, mutta se on vaikeaa. Piratismista syntyy paljon mielipiteitä. On olemassa esimerkiksi Piraattipuolue, joka puolustaa piratismia ja haluaisi laillistaa sen. Heidän mielestään musiikin ja elokuvien katselu, sekä pelien latailu ilmaiseksi pitäisi mahdollistaa kaikille.

Joskus tekijänoikeuksien suojeleminen on mennyt hieman yli. Tietysti jokaisella on oma mielipiteensä siitä mikä menee yli, mutta mielestäni 9-vuotiaan epäileminen tahallisesta piratismista on vähän liian radikaalia. Suomessa viime talvena tapahtunut asia herätti paljon keskustelua. 9-vuotias tyttö oli ladannut tietokoneelleen Chisun musiikkia ja hieman myöhemmin hänen isänsä sai 600 euron korvausvaatimuksen. Isä ei suostunut maksamaan, ja pienen tytön tietokone vietiin pois. Tapahtuma aiheutti myös hieman negatiivista julkisuutta artistin (Chisun) kohdalle, mitä tietenkään kukaan artisti ei osakseen toivoisi.

Mutta eikö kaikilla ole oikeus kuunnella musiikkia ja ladata sitä? Entä jos ei ole rahaa ostaa kaupasta levyjä, tai käydä lainaamassa elokuvia? Voidaan ajatella vaikkapa Itunesia, jossa yksi kappale maksaa suurinpirtein euron. Jos minä haluaisin puhelimelleni tai soittimelleni uusia kappaleita vaikka kymmenen, maksaisi se kymmenen euroa. Paljon helpompaa on vain säästää tuo raha ja ladata vaikkapa kaksikymmentä kappaletta netistä ilmaiseksi.

Onko sitten reilua etteivät musiikiin tekijät ja esittäjät saa tehdystä musiikistaan rahaa? Jos piratismia ei vahdittaisi mitenkään, voisi musiikista olla vaikea saada rahaa sen tekijöille. Voidaan ajatella, että esimerkiksi putkimiehenä tai kokkina työskentelevänä ihminen tekee työtä ja saa siitä palkkaa. Myös muusikko tekee työtänsä ja saa siitä palkkaa. Eikö kaikkien ihmisten työtä pitäisi arvostaa samalla tavalla? Eihän kellään pitäisi olla oikeutta viedä toisen tuloja tai esimerkiksi vuotaa kappaletta nettiin ennen sen oikeaa ilmestymispäivää. Jotkut saattavat ajatella, että artistit ovat vain upporikkaita ihmisiä, joille ei muutaman euron menetys tee mitään. Se varmasti osittain onkin totta, sillä monille hittiartisteille ei pieni menetys rahallisesti olekaan kovin huomattava, niin kyllähän heilläkin on oikeus ansaitsemansa rahat saada.

Oma mielipiteeni piratismista on hyvin sekava. Näen asiassa monia puolia, sillä mielestäni musiikin kuuntelu on kaikkien oikeus. Olen itsekin ladannut musiikkia ilmaiseksi saamatta huonoa omatuntoa. Jos olisin noina hetkinä ajatellut asian monia puolia, olisin saattanut klikata lataussivun pois ymmärtäessäni, että riistän toisten ansiota työstään samalla. Olisin myös saattanut ajatella, että ei se artistin elämään paljon vaikuta kun lataan kappaleen. Olen sitä mieltä, että asiat ovat aina mustavalkoisia ja tekee hyvää pohtia eri puolia ja miettiä omaa toimintaa ja sen seurauksia.

 

t villiina

kouluruoka on hintaansa nähden hyvää

Kouluruoka on hintaansa nähden hyvää

Kouluruoka on hintaansa nähden hyvää. Mietitään, että saat ison, terveellisen ja monipuolisen annoksen koulussa vain 20 sentillä ja kalleimmillaan ruoka maksaa vain euron. Monet silti jättävät kouluruuan syömättä. Mistä tämä johtuu?

Suomessa kouluruoka saadaan verorahoilla. Asiat täällä on hyvin ja meillä on monia eri vaihtoehtoja. Silti liian moni nuori jättää koulussa syömättä. Mielestäni nuoret ovat itse luoneet tämän mielipiteen ruuasta ja monet haukkuvat ruokaa tai jättävät kokonaan syömättä, koska kaveritkin tekevät niin. Tottakai, ruoka ei aina ole omaan mieleen ja eihän kaikesta täydykään tykätä. Silti jotkut nuoret eivät edes käy ruokalassa ja lähtevät läheiseen ruokakauppaan ja ostavat energiajuomia, limua, karkkia tai muuta epäterveellistä.

Pitää myös muistaa, että joissain maissa ei saada ruokaa ollenkaan. Meillä on mahdollisuus erilaisiin salaatteihin, erilaisiin leipiin, kasvis- ja liharuokiin sekä myös suomalaisessa koulussa tarjoillaan hyvää ruokaa myös niille, joilla on erityisruokavalio. Myös välipalaa tarjoillaan kouluissa nykyään, joka auttaa lapsia jaksamaan päivän läpi. Mitä tapahtuisi, jos emme saisi ruokaa koulussa ollenkaan? Minä itse olen huomannut, että syödessäni kouluruuan jaksan paremmin ja olen iloisempi ja energisempi, mutta heti kun jätän ruuan syömättä niin energiatasoni laskee huomattavasti. Olemme ehkä tottuneet syömään lempiruokiamme, mutta meidän täytyy ymmärtää, että kouluruoka taiotaan pienestä rahasummasta.

Tietysti kouluruuan taso vaihtelee ja välillä ruuasta löytyy epämiellyttäviä yllätyksiä. Ehkä tämä on muokannut nuorten mielikuvaa ruuasta? Nuorilla on tapana dramatisoida asioita ja pienet tarinat ruuasta ovat mielessä vielä vuodenkin päästä. Miten saisimme nuoret syömään kouluruokaa? Kouluissa, esimerkiksi rehtorit voisivat tulla pitämään ravintoluentoja ja kertoa kouluruuan monipuolisuudesta. Monet nuoret eivät välttämättä edes tiedä mitä ruoka sisältää, mutta jättävät silti syömättä, koska ovat kuulleet kavereilta huhuja ja erilaisia tarinoita. Kouluruuassa on paljon hyvää ja mielestäni jotkut ruuat ovat melkein parempia koulussa kuin kotona.

Ruoka jää silti edelleen syömättä. Opettajat kuitenkin syövät isoja annoksia, mutta oppilaat eivät. Nuoret voisivat ajatella kouluruuan saantia laajasti ja ajatella kaikki asian hyvät sekä huonot puolet. Loppujen lopulta kouluruoka on terveellistä ja hyvää!

Koululiikunta tylsää ja itseään toistavaa, vai?

Monet nuoret kertovat saavansa paineita ja ahdistusta koululiikunnasta, koska siitä on tullut niin pakonomaista ja opettajat vaativat nuorilta liikaa liikuntatunnilla. Koululiikunta on aika yksitoikkoista, se toistaa itseään joka vuosi. Nuorille pitäisi saada mielenkiintoisempia ja monipuolisempia liikuntatunteja, eri luokka-asteilla pitäisi olla erilaisia lajeja. Nuorille monipuoliset liikuntatunnit, miten?

Nuoret haluavat liikuntatuntien olevan kivoja ja sellaisia, missä kerrotaan myös lajista jotain ja opetetaan tekniikkaa, kuin sellaisia, että sanotaan vaan juokse 1500 metriä.Jos liikuntatunneilla kerrottaisi enemmän lajeista, ja kokeiltaisiin enemmän uusia lajeja, kuin kaikki samat, joka vuosi samassa järjestyksessä, nuoret saattaisivat innostua uusista lajeista ja aloittaisivat niiden harrastamisen vapaa-ajalla. Nuorten vapaa-ajan liikkuminen on alentunut, mutta on myös monia nuoria, joilla on harrastus ja he treenaavat kahdesta seitsemään kertaa viikossa. Monien lapsien vanhemmat haluavat, että heidän lapsellaan on jokin liikunnallinen harrastus, mikä on hyvä juttu, sillä liikkuminen tekee hyvää kaikin puolin.

Nuorten vapaa-aika tutkimuksissa näkee, että on nuoria, jotka harrastavat paljon liikuntaa, mutta on myös paljon sellaisia nuoria, jotka eivät harrasta mitään. Se asia pitäisi saada muuttumaan, jokaisen nuoren olisi hyvä harrastaa edes jotakin urheiluharrastusta, sillä liikunta pitää kropan kunnossa, kunto paranee ja jaksaa paremmin koulussakin, kun liikunta on virittänyt aivoja.

Koululiikunnassa arvostellaan herkästi vain sen perusteella, kuinka hyvä olet. Siinä harvoin katsotaan miten nuoret yrittävät suorittaa suorituksia ja millä asenteella. On nimittäin paljon nuoria, jotka eivät harrasta mitään vapaa-ajalla, ja heille saattaa olla hyvinkin vaikeaa ja ahdistavaa liikkua muiden edessä ja tehdä suorituksia, koska pelkäävät, että heille saatetaan nauraa tai ilkkua.

Koululiikuntaliiton nettisivuja katsellessa sain jotenkin hyvän kuvitelman koululiikunnasta. Nettisivuilla oli erilaisia kilpailuita ja kampanjoita kouluille. Ihmettelin miksei meidän koulu voisi osallistua tällaisiin tai ole edes kertonut tälläisestä sivusta, koska siellä oli myös oppilaille erilaisia harrastuksia, mitä ei ehkä itse keksisi. Kilpailut eivät ole kalliita parilta kolmelta luokalta ja se nostaisi oppilaiden intoa tehdä liikuntatunnilla ehkä vähän paremminkin, kuin muulloin, koska on kyse kilpailusta ja tottakai, jokainen oppilas haluaisi voittaa sen. Miksi opettajat eivät infoa tälläisestä oppilaille?

Olen itse vahvasti sitä mieltä, että jokaisen nuoren olisi syytä harrastaa jotakin urheilulajia, josta tykkää. Liikunta on yksi tärkeimmistä jutuista mitä teemme elämässä, koska sen avulla jaksaa, ja pysyy virkeänä, ellei nyt rääkkää itseään, jokapäiväisillä kuuden tunnin treeneillä. Omasta mielestäni urheilun pitäisi olla kivaa ja sellaista, jota myös jaksaa tehdä. Ei tietenkään joka päivä tarvitse mennä treeneihin hypellen ja olla koko treenien ajan yhtä hymyä, se ei ole urheilun tarkoitus vaan, että ylittää itsensä ja tekee parhaansa aina kun pystyy.

Koululiikunnasta ei pitäisi tulla enempää paineita, koska nuorilla on niitä jo muutenkin ihan tarpeeksi. Miten liikuntatunneista saisi kaikille kivoja ja opettavia? No oikeastaan ei mitenkään, koska aina löytyy vähintään yksi nurkassa istuja, joka ei tykkää mistään, joten tästä ongelmasta ei päästä oikein milloinkaan eroon. Mutta liikunnanopettajat voisivat kysellä enemmän oppilaiden mielipiteitä, mitä he haluaisivat tehdä, sillä heitä vartenhan ne tunnit ovat ja sillä tavoin saataisiin edes suurimmalle osalle kivoja ja edistäviä liikuntatunteja.

Onko kouluruoka sietämätöntä?

Kouluruoka on joskus sietämätöntä. Koulun perunat ovat todella kauheita, koska ne on kumisia ja joskus peruna voi olla sisältä musta ja maistuu todella pahalta kokemuksesta voin sanoa.

Kouluruoka oli enne parempaa, mutta nykyään kaikki ruuat ovat melkein kasvis. Koulun lihakeiton lihat ovat pelkkää läskiä, jos suoraan saa sanoa. Ennen koulussa ei ollut niin paljon kasvisruokaa ja moni ei syö kasvisruokaa sen takia biojätettä tulee kouluissa nykyään enemmän.

Kouluissa pitäisi olla erikseen kasvis ja -liha ruuat, koska yleensä on kasvisruoka pelkästään, kun on liharuokaa, niin sinne on sekoitettu kasviksia. Itse en oikein syö kasviksia, ja ´kauheen moni minun kavereistakaan. Kouluruoka on nyt menossa parempaan päin ehkä, koska koulun kokki on vaihtunut.

Koulu nakkikeitossa on nakit ovat hyviä, mutta perunat olivat todella raakoja, joita ei pystynyt syömään. Kävimme parin kaverin kanssa sanomaan keittäjälle perunoista, mutta se on kuulemma kiinni, vaan perunan koostumuksesta. Joskus nakit olivat ylikypsiä ja pahoja.

Koulu ruokamme on hyvin yksipuolista. Olemme huomanneet, että lisukkeiden vaihtelevuus on hyvin niukkaa. Muutokset tapahtuvat vain perunan ja riisin välillä. Välillä perunassa saattaa olla musta sisus ja maku on kuminen, syystä emme voi olla aivan varmoja, mutta luulemme sen johtuvan perunoiden laadusta tai säilytysolosuhteista. Myös kastikkeet ja muut oheella olevat ruoat ja keitot on todella laimeita ja yksipuolisia ja lähes mauttomia. Kasvisruoka päivinä on selvää että budjetissa on tingitty sillä ruoka on todella huonoa.

Kouluruoka pitäisi saada parempaaan päin. Tekisi perunat valmiiksi, poistaisi läskit lihasta, katsoisi ettei nakit ovat mätääntyneet ja saisi vähän enemmän lihaa eikä pelkästään kasvista.

Nuoret nukkuvat liian vähän

Monet nuoret nukkuvat liian vähän. Jotkut nuoret pitävät nukkumista yli arvostettuna eivätkä nuku kuin 5-7 tuntia arkisin. Tämä tietenkin vaikuttaa tunnilla keskittymiseen ja yleisesti virkeänä pysymiseen. Nukkuminen on ihmiselle yhtä tärkeä asia kuin syöminen ja juominen ja se vaikuttaa sinun terveyteesi. Siksi kannattaa nukkua 9-8 tunnin yöunet.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan 40% 15-vuotiaista nukkuu liian vähän.

- Unta ei voi varastoida, vaan fyysisen ja psyykkisen terveyden kannalta

parasta olisi säännöllinen nukkumisrytmi, sanoo väitöstyössään Jorma

Tynjälä. Mielestäni olisi hyvä jos nuoret nukkuisivat enemmän. Itse nukun hyvin arkisin (n.8 tuntia) ja olen yleensä virkeänä koulussa. Tietysti viikonloppuisin nukkumaanmenoajat vaihtelee ja niin niiden kuuluukin. Useat kaverini kuitenkin nukkuvat liian vähän. Yksi esimerkki on kaverini, joka heräsi vasta kuudelta illalla ja meni kolmen tunnin päästä takaisin nukkumaan. Jos minulta kysytään niin siinä ei ole mitään järkeä. Tämmöiset asiat häiritsevät myös unirytmiä.

Liian vähän nukkuminen näkyy myös koulutöiden arvosanoissa. Väsyneenä koulussa oleminen näkyy kyllä selvästi. On tärkeää olla virkeänä, sillä muuten tieto ei välttämättä mene perille. Torkahtelu tunneilla on muutenkin hyvin noloa. Itse olen ollut joskus hyvin väsynyt koulussa ja sinä päivänä en ollut kovin kykeneväinen oppimaan mitään uutta. Väsyneenä pitkien tekstien lukeminen on iso ongelma, sillä tekstin asiat eivät jää päähän millään ja täytyy lukea sama teksti monta kertaa. Keskittyminen on tällöin hyvin vaikeata.

Mutta miten tämä ongelma ratkaistaan. Yksinketaisesti vanhemmat voisivat vähän katsoa lastensa perään ja asettaa heille rajoja kotiintulo- ja nukkumaanmenoajoista. Monet vanhemmat antavat lastensa hillua ulkona yöhön asti. Ihan kuin he eivät välittäisi mitä heidän lapsensa tekevät. Omat vanhempani ovat aika tarkkoja kotiintuloajoista. Normaalisti arkisin tulen yhdeksältä kotiin ja viikonloppuisin kymmenen maissa. 15 vuotias ei ole vielä itsensä valtias, vaan vanhemmat pitävät heistä huolta ja asettaa heille rajoja. Se on vanhempien tehtävä.

Nukkuminen on on hyvin tärkeä asia ja on ihmisen tärkeimpiä voimavaroja. Kannattaa nukkua pitkät yöunet, jotta pysyt virkeänä koko huomisen päivän.

Onko nuorisomuodin kaavamaisuudesta haittaa?

Moni nuori menee massan mukana, eikä uskalla välttämättä tuoda omaa tyyliään esille. Voi pelätä, että saisi jotain arvosteluja pukeutumisen perusteella. On myös niitä nuoria, jotka eivät ns. pelkää tuoda omaa tyyliään esille. Nuorista monet osaavat kyllä luottaa itseensä ja tietää mikä on omaa tyyliä, jolloin ei tarvitse välittää mitä muut ajattelevat vaatteistasi. Sanoisin, että nuorista löytyy rohkeampia pukeutujia ja vähemmän rohkeita. Kaupoissa valinnanvara saattaa olla helposti samanlaista, tai ainakin se voi tuntua siltä.

Massan mukana menemiseen on monia eriliasia syitä. Toiset haluavat vain pukeutua samalla tavalla kuin kaverit, eivät uskalla näyttää omaa persoonallisuuttaan vaatteilla, kaupoista on ehkä vaikea löytää mitään erikoisempaa ja nuorilla ei ole rahaa ostaa niitä kalliita, hienompia ja erikoisempia merkkejä. Osa nuorista taas haluaa olla oma itsensä ja näyttää sen pukeutumisella ja saattaa ajatella, että mitä järkeä kaikkien on olla samanlaisissa pukeissa. He eivät halua pukeutua massan mukana. Mielestäni on ihanaa, kun osaa löytää oman tyylin ja uskaltaa pukeutua sen mukaan. Arvostelu vaatteiden perusteella on todella väärin. Kaikkien pitää saada pukeutua niin kuin haluaa. Jotkut pitävät joka päivä värikkäimmästä päästä olevia vaatteita ja yhdistelevät niitä rohkeasti, toiset tykkäävät värittömistä vaatteista. Sitten on myös heitä, jotka lukevat aina uusimmat muotilehdet ja nettisivut ja haluavat pukea aina parhaimpansa päälle.

Itse tykkään pukeutua ns. muodin mukaan, mutta ei sitä aina jaksa panostaa niin paljon vaatteisiin. Joskus on päiviä, kun pukee kouluunkin vain verkkarit ja hupparin. Mietitäänpä, vaikka miten muoti on muuttunut lähivuosina huimasti. Tarkoitan tällä, että nuorempana ei niinkään miettinyt mitä puki päälle ja oliko ne “massa vaatteita”. Ala-asteella ehkä viidennellä tai kuudennella luokalla alkoi enemmän katsomaan, mitä laittoi päällensä. Enää kaikki värit eivät käyneet ja esim. Hello Kitty vaatteet olivat ulkona muodista, joten niitä ei voinut enää käyttää. Esitin kysymyksen Sallalle ja kysyin, että mitä hän ajattelee tästä aiheesta. Salla toi esille hyvän esimerkin. Pukeutuminen riippuu myös “ympäristöstä”. Jos meidän luokassa kaikki hyväksyvät jokaisen pukeutumisen sellaisena kuin se on, kahdeksannella luokalla saatetaan arvostella muiden tyyliä enemmän.

Kuinka tämä saataisiin sitten loppumaan? Mielestäni suurta ratkaisua tähän ongelmaan ei oikein löydy. On vaikea saada ketään tuomaan omaa persoonallisuuttaan esille vaatteiden avulla. Jokainen tekee sen milloin haluaa, ei välttämättä ollenkaan. Asiaa helpottaisi varmasti se, että vaatteiden mukaan ketään ei pilkattaisi. Silloin useampi uskaltaisi tuoda enemmän omaa tyyliä esille.

Jos kerran nuorisomuoti on kaavamaista, massakulttuuria, niin minun mielestäni antaa olla. Onhan aina ihanaa, kun joku on rohkea ja tuo oman tyylin esille, mutta ketään ei saa pakottaa tässäkään asiassa. Uskallatko sinä tuoda oman tyylin esille, vai turvaudutko massamuotiin?

Tietotekniikka muuttaa maailmaa

- nykyään ihmiset käyttävät tietotekniikkaa varsinkin sosiaalista mediaa todella paljon
- ihmiset ovat jopa riippuvaisia
- jotkut tietokonepelit aiheuttavat paljonkin agressiivisuutta
- liika tietokoneen käyttö aiheuttaa päänsärkyjä, väsymystä, jopa masennusta

- sosiaalinen kanssakäyminen jää vähemmälle kun ihmiset ovat vain  sosiaalisessa mediassa
- toisaalta jos et käytä sosiaalistamediaa saatat helposti jäädä ulkopuoliseksi ja syrjäytyä
- ei pitäisi kehittää niin paljon pelejä jotka tekevät agressiivisiksi
- puhelimista ollaan todella riippuvaisia
- mutta jos tietotekniikkaa ei olisi moni asia olisi hankalampaa
- sitä voisi vähentää paljon
- nuorten liikuntakin vähenee
-

Pohtiva kirjoitelma

Naiset siviilipalvelukseen

Keskiviikko 28. Elokuu 2013 Essi Kauranen

Essi Kauranen puhuu naisten mahdollisuuksista suorittaa siviilipalvelu. Asiasta on joskus ennen puhuttu, mutta näyttäisi siltä, että se on unohdettu. Miehillä on enemmän mahdollisuuksia työn saannissa siviilipalvelus avulla, kun taas naiset joutuvat kilpailemaan paikoista. Jos naiset saisivat mennä siviilipalvelukseen, ottaisimme askeleen kohti tasa-arvoisempaa Suomea.

  Mielipiteeni asiasta on, että olisi hyvä jos naiset saisivat mennä siviilipalvelukseen. Silloin jokainen nainen saisi itse tehdä oman valintansa. Naiset saisivat enemmän valtuuksia ja vaihtoehtoja. Se on kuitenkin jokaisen oma asia ja mielestäni jokaisen pitäisi saada valita, että meneekö siviilipalvelukseen vai ei.

HS 28.8.2013

Tekstissä pohditaan, että mistä kielestä tulisi ns. ruotsia hyödyllisempi pakkokieli, jos ruotsi menettäisi asemansa.

Suomen, Ruotsin ja Venäjän yhteinen menneisyys oli riitaisa, ja se vaikuttaa vieläkin maiden politiikkaan.

Mietitään, voisiko venäjä tulla pakkoruotsin tilalle. Tiettyjen väestöryhmien asenteet, jotka näkyvät mm. 

pakkoruotsia koskevassa kansalaisalotteessa, johtuvat myös ruotsin ja venäjänkielelen vastakkainasettelusta. 

Kumpikin kieli kantaa poliittista latausta ja historiallisia paineita, ja kirjoittajan mielestä niiden poistaminen olisi tarpeellista.

Mielestäni on hyvä, että ruotsi on pakollista kouluissa, koska sehän on Suomen toinen virallinen kieli. 

Mediataidot kehittävät

Keskiviikkona 28. Elokuuta 2013 Helsingin Sanomien pääkirjoitus julkaisi tekstin " Mediataidot ovat uusi uimataito" . Tekstissä kerrotaan , että opetushallitus aikoo vahvistaa mediaopetuksen asemaa tulevassa esi- ja peruskoulun opetussuunnitelmassa. Mediaopetusta pyritään lisäämään kaikkiin oppiaineisiin. Median muutos on tehnyt ihmisistä aktiivisempia viestijöitä.

Mielestäni tämä kuulostaa todella hyvltä. Media on kuitenkin nykyään suuri osa varsinkin nuorten elämää ja käytämme mediaa päivittäin. Tulemme tarvitsemaan mediataitoja myös tulevaisuudessa työssä, joten opetus hyödyllistä. Uskon että koululaiset tulevat olemaan innoissaan tästä asiasta !

Mediataidot ovat tärkeä taito

 Helsingin Sanomissa  Keskiviikkona 28 elokuuta kerrottiin että mediatiedot ovat niin kuin uusi uimataito. Minusta asia on niin että mediataitoja tarvitaan, koska media on tärkeä asia ja aika ajankohtainen. Media on myös todella laaja asia koska median voi luokitella monella eri tavalla. Ja siksi olisi hyvin tärkeää oppia käyttämään oikein.

On todella hyvä että nykyään mediaa voidaan käyttää monin eri tavoin ja nykyään kaikki oppivat käyttämään mediaa oikein.

Mediaopetusta enemmän kouluaineisiin

Keskiviikko 28. Elokuuta 2013 Pääkirjoitus HS

Opetushallitus on päättänyt, että mediaopetusta ja mediataitoja aiotaan parantaa vielä entisestään. Kaikkiin oppiaineisiin halutaan ja yritetään ottaa mukaan mediaopetusta.
Kun media on muuttunut, ovat myös ihmiset muuttuneet. Ihmiset ovat useammin aktiivisia viestijöitä. Passiiviset vastaanottajat ovat vähentyneet tämän ohella paljon.
Perustaitojen jälkeen mediaopetus on erittäin hyödyllistä ja hauskaa. Toivottavasti myös koululaisilla on tällainen mielipide mediataitojen opetuksesta.
Tämä kuulostaa mielestäni todella järkevältä vaihtoehdolta. Media kehittyy koko ajan muutenkin, joten on ihan hyvä alkaa opettaa mediataitoja jo enemmän koulussa. Siinä kestää varmasti jonkin aikaa, kun kaikkiin oppiaineisiin saadaan mediaopetusta, mutta minä ainakin odotan sitä. On hauska nähdä miten koulutunnit muuttuvat median myötä, mutta toisaalta myös outoa, kun kohta kaikki tapahtuu vain internetissä.

Naisetkin siviilipalvelukseen

28.8.13 Essi Kauranen

Viimevuosina on on jatkuvasti puhuttu asepalveluksen uusimisesta, mutta siltikään ei olla huomioitu naisten asemaa ja mahdollisuutta suorittaa siviilipalvelus. Muutama vuosi sitten asia otettiin  puheeksi, mutta asialle ei tehty mitään ja tuntuu että ajatus on unohdettu.
 Siviilipalvelus on nuorille miehille oiva mahdollisuus luoda tärkeitä työsuhteita. Osa on myös onnekkaita, ja pääsees suorittamaan siviilipalvelusta paikkaan jossa on lähellä omia kiinnostuksen kohteita.
 Minun mielestä olisi todella kannattavaa setä naisetkin pääsisivät suorittamaan siviilipalvelusta, koska se olisi asteen lähempänä tasa-arvoista Suomea ja avaisi naisille uusia ovia  työmaailmaan ja  pois työelämän syrjäytymisen vaaroista. Sitä paitsi en usko että kovin moni nainen edes menisi, mutta  siviilipalvelukseen pääsy olisi joillekin naisille unelma varmastikin! Joten ei edes tulisi paljoa enempää kuluja, koska naisten määrä pysyisi varmasti pienenä.

Mediataidot on hyödyllisiä

Mediaopetuksen asemaa lisätään kouluissa. Tavoitteena on jokaiseen oppiaineeseen mediaopetusta. Mediataitoja on ennen ajateltu pelkkänä kriittisenä medialukutapana. Media on muutnut niin, että ihmiset ovat entistä aktiivisempia viestiöitä. Kirjoittaja on sitä mieltä, että suojeluhenkinen mediakasvatus on hiukan samanlaista kuin vesikriittinen uimakoulu. Veteen joutuminen uimataidottomalle on hengen vaarallista, mutta kun osaa uida se on hyödyllinen ja hauska asia.
      Mielestäni tämä on ihan hyvä juttu. Meidän koulussa tämä on näkynyt jo hyvin. Uimiseen voi kuolla, mutta mediaa ei siinä on pieni ero. Ihan kiva teksti.

Mediataidot ovat uusi uimataito

Keskiviikkona 28.elokuuta 2013 HS:n pääkirjoituksessa sanotaan, että mediataidot ovat uusi uimataito. Mitä se tarkoittaa?
Opetushallitus kertoi, että he aikovat vahvistaa mediaopetuksen asemaa esi ja peruskoulujen opetussuunitelmissa. Eli siis yritetään ottaaa mediaa mukaan, niin moneen kouluaineeseen kuin mahdollista, esimerkiksi tietokoneiden käyttöä tiedonnetsimiseen ja sanomalehtiä.

Tämä on hyvä lähtökohta, koska media on nimenomaan elämän ja yhteiskunnan eri osa-alueita yhdistävä ilmiö, ei mikään erillinen sarake.

Omasta mielestäni on hyvä, että mediaopetusta lisätään ja vahvistetaan, sillä se tulee olemaan jo parinkymmenen vuoden päästä niin tärkeä osa elämää. Mutta toisaalta median käyttö on vaikuttanut nuoriin vähemmän halutulla tavalla. Heistä alkaa tulla enemmän passiivisia vastaanottajia aktiivisten viestijöiden sijasta.
Mediaopetus on myös hyväksi kasvatuksessa, sillä varsinkin netissä on kaikenlaista pahaa, ja nuorten on hyvö oppia miten eri tilanteista pääsee, pois ja mille sivuille saa mennä ja mille ei. Nettikiusaamistakin mediaopetus estää, ja enemmän nuoria osaa puolustaa itseään heiltä. Sitä sanotaan suojeluhenkiseksi mediaopetukseksi, jota verrataan vesikriittiseen uimakouluun.

Naisille asepalvelus

Keskiviikkona julkaistussa Helsingin Sanomien Essi Kaurasen  mielipidekirjoituksessa (28.9) pohdittiin sitä että Suomessa naisilla ei ole oikeutta käydä siviilipalvelua. Tekstin "Naisillekin mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus" kirjoittaja ihmetteli sitä, miksi asepalveluksen uudistamisesta puhutaan paljon, mutta naisten mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus on jäänyt huomioimatta. Se on Essi Kaurasen mielestä epäkohta tasa-arvossa.

Olen samaa mieltä Essin kanssa, että tällainen asia hidastaa tasa-arvoa Suomessa. Se,  että naisilla olisi oikeus käydä siviilipalvelus kuten miehilläkin kertoisi, että heillä on samat oikeudet. Nyt tilanne viestittää sitä etteivät naiset olisi yhtä hyviä työntekijöitä kun miehet. Tasa-arvoisessa maassa ei siivilipalveluksen ja armeijan suorittamisen ei pitäisi mielestäni liittyä siihen onko nainen vai mies.

HS argumentti jutska

Polina kopylova kirjoitti tänään Helsingin sanomissa, että kieliä ei saa asettaa vastakkain. Hän pohtii että mikä mahtaisi olla parempi pakkokieli kun Ruotsi ja että jos sekä olisi venäjä, niin se olisi outoa uusien kirjainten takia.

Polina ei osaa kirjoittaa selkeällä suomen kielellä, ja sen takia en ymmärtänyt tekstiä kokonaan, mutta mitä tulee pakkokieliin, niin ei. Ei voi pakottaa! Luulen että ainakin 70% oppilaista ei tule oppimaan pakko kieltä käyttö kelpoisesen hyvin, eikä pakko ruotsi, eikä pakko mikätahansa kieli tuo oppilaan elämään, muuta kun lisä läksyjä ja koe stressiä. Nykypäivänä luulen myös, että ihmisillä ei ole motivaatiota opetella mitään ruotsia, sillä englannilla pärjää lähes kaikkialla.

Kirjavinkkejä

• Autio Maria: Ajatustenlukija 2011. Rankkojen aiheiden nuortenkirja, jonka pohjavire on kuitenkin toiveikas.
• Delikouras Aleksi: Nörtti – New game 2011. Väärinymmärretyn nörtin rai(la)kaskielinen päiväkirja.
• Enoranta Siiri: Gisellen kuolema 2011. Entisen balettikoululaisen paluu kotiin sekoittaa perheen elämän.
• Huotarinen Vilja-Tuulia: Valoa valoa valoa 2011.Tsernobyl, rakkaus, kirjoittaminen.
• Itäranta Emmi: Teemestarin kirja 2012. Scifiromaani maailmasta, jossa vesivarannot kuuluvat armeijalle. 
• Joelsson Lotta-Liisa: Vivika 2012. Kauhuromaani tytöille. 
• Kitti Marko: Oliivityttö 2012. Yllättävä rakkaustarina, joka sopii sekä tytöille että pojille. 
• Lehtinen Tuija: Piiitkä jäähy 2011. Angstinen Roope lähetetään rauhoittumaan Savoon.
• Lempinen Marja-Leena: Jääpolte 2012. Elämänmakuinen nuortenromaani mansikkatilan helteestä ja itsenäistymisestä.
• Lähteenmäki Laura: North End – niskaan putoava taivas 2012. Kutkuttava kuvaus tulevaisuuden valvontayhteiskunnasta.
• Niemi Mikael: Aivot pellolle 2011. Omintakeinen nuortenkirja tarttuu 16-vuotiaan lukiolaispojan maailmantuskaan hurtilla mustalla huumorilla.
• Nironen Sarri: Tähdenpeitto 2012. Kahden helsinkiläisen abin elämät hipaisevat toisiaan.
• Peltoniemi Sari: Kuulen kutsun metsänpeittoon 2011. Kaunis ja humoristinen fantasiatarina saamelaismytologialla höystettynä.
• Riite Saku: Mustavaara 2012. Elämänuskoa hehkuva selvitymistarina susirajalta: suomalainen Sieppari ruispellossa. 
• Rohas Eeva: Syvä pää 2011. Tiheä romaani, jossa valheet ja fantasiat alkavat punoutua yhteen kohtalokkaalla tavalla. 
• Rouhiainen Elina: Kesytön 2012. Koukuttava ja vetävä suomalainen paranormaali tarina, jossa helsinkiläinen Raisa rakastuu ihmissuteen.
• Salama Annukka: Käärmeenlumooja 2012. Uuden sarjan avausosa, joka yhdistää yliluonnollisia aineksia ja leiskuvaa intohimoa poikkeuksellisen vetävällä otteella. 
• Simukka Salla: Toisaalla 2012; Jäljellä 2012. Jännittävä ja salaperäinen tarina lähitulevaisuuden maailmasta, jossa tavallisuus ei ole mitään.
• Tiainen Marja-Leena: Kahden maailman tyttö 2011. Koskettava kuvaus maahanmuuttajatytön elämästä; Päin mäntyä 2010. Pojan kasvukertomus, joka porautuu myös ympäristöteemoihin; Alex-sarja. Pakolaisnuorista kertova trilogia.
• Tontti Jarkko: Vedeeran taru 2012. Haltijatyttö Vedeeran ja ihmispojan kielletty ystävyys joutuu koetukselle, kun Vedeera valitaan tärkeään tehtävään.
• Teräs Mila: Perhosen varjo 2012. Syömishäiröstä kärsivä Linnea kohtaa salaisuuksia Usvalan kartanossa. 
• Turtschaninoff Maria: Helsingin alla 2012. Kiitetty fantasiaromaani Helsingin alla olevasta rinnakkaismaailmasta.
• Vesala Juha: Tähtäimessä voitto 2011. Viihdyttävä ja innostava tarina unelman todeksi muuttamisesta. Päähenkilö on koripalloilija.

UUSIA KOTIMAISIA ROMAANEJA

Kirjasyksy 2012

• Franzén Peter: Tumman veden päällä 2011
• Hassinen Pirjo: Popula 2012
• Hautala Marko: Unikoira 2011
• Hiltunen Pekka: Sysipimeä 2012
• Hilvo Sami: Rouva S. 2012
• Hämeen-Anttila Virpi: Tapetinvärinen 2012
• Hämäläinen Karo: Erottaja 2012
• Isokallio Kalle: Venttiili-Ville 2012
• Itkonen, Juha: Hetken hohtava valo 2012
• Järvelä Jari: Parempi maailma 2012
• Kettu Katja: Kätilö 2012
• Kaarnakari, Ville: Operaatio Finljandjia 2012
• Kortelainen Anna: Ei kenenkään maassa 2012
• Kähkönen Sirpa: Hietakehto 2012
• Köngäs Heidi: Dora, Dora 2012
• Kesävuori Saara: Saarroksissa 2012
• Kyrö Tuomas: Mielensäpahoittaja 2008; Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike2012
• Latvala Taina, Välimatka 2012
• Lehtolainen Leena: Henkivartija 2009, Oikeuden jalopeura 2011, Paholaisen pennut 2012
• Mäki Reijo: Mustasiipi 2012
• Nousiainen Miika: Metsäjätti 2011
• Oksanen Sofi: Kun kyyhkyset katosivat 2012
• Palmgren Reidar, Sudenmarja 2012
• Paloheimo Laura, Klaukkala 2012
• Pesonen Raimo: Automies 2012
• Pulkkinen Riikka: Vieras 2012
• Remes Ilkka: Shokkiaalto 2010; Teräsleijona 2011; Ylösnousemus 2012
• Rönkä Matti: Väärän maan vainaja 2011
• Seppälä Juha: Mr Smith 2012
• Soininvaara Taavi: Pakonopeus 2011; Punainen jättiläinen 2011; Valkoinen kääpiö 2012
• Tamminen Petri: Rikosromaani 2012
• Tuomainen Antti: Parantaja 2010 (KIRJAVINKKAUS)
  
• Tuominen Pirjo: Silkkipunos 2012
• Utrio Kaari: Sunneva 2012
• Vuori Kristiina: Näkijän tytär 2012