keskiviikko 28. elokuuta 2013

Mediataidot kehittävät

Keskiviikkona 28. Elokuuta 2013 Helsingin Sanomien pääkirjoitus julkaisi tekstin " Mediataidot ovat uusi uimataito" . Tekstissä kerrotaan , että opetushallitus aikoo vahvistaa mediaopetuksen asemaa tulevassa esi- ja peruskoulun opetussuunnitelmassa. Mediaopetusta pyritään lisäämään kaikkiin oppiaineisiin. Median muutos on tehnyt ihmisistä aktiivisempia viestijöitä.

Mielestäni tämä kuulostaa todella hyvltä. Media on kuitenkin nykyään suuri osa varsinkin nuorten elämää ja käytämme mediaa päivittäin. Tulemme tarvitsemaan mediataitoja myös tulevaisuudessa työssä, joten opetus hyödyllistä. Uskon että koululaiset tulevat olemaan innoissaan tästä asiasta !

Mediataidot ovat tärkeä taito

 Helsingin Sanomissa  Keskiviikkona 28 elokuuta kerrottiin että mediatiedot ovat niin kuin uusi uimataito. Minusta asia on niin että mediataitoja tarvitaan, koska media on tärkeä asia ja aika ajankohtainen. Media on myös todella laaja asia koska median voi luokitella monella eri tavalla. Ja siksi olisi hyvin tärkeää oppia käyttämään oikein.

On todella hyvä että nykyään mediaa voidaan käyttää monin eri tavoin ja nykyään kaikki oppivat käyttämään mediaa oikein.


Mediaopetusta enemmän kouluaineisiin

Keskiviikko 28. Elokuuta 2013 Pääkirjoitus HS

Opetushallitus on päättänyt, että mediaopetusta ja mediataitoja aiotaan parantaa vielä entisestään. Kaikkiin oppiaineisiin halutaan ja yritetään ottaa mukaan mediaopetusta.
Kun media on muuttunut, ovat myös ihmiset muuttuneet. Ihmiset ovat useammin aktiivisia viestijöitä. Passiiviset vastaanottajat ovat vähentyneet tämän ohella paljon.
Perustaitojen jälkeen mediaopetus on erittäin hyödyllistä ja hauskaa. Toivottavasti myös koululaisilla on tällainen mielipide mediataitojen opetuksesta.
Tämä kuulostaa mielestäni todella järkevältä vaihtoehdolta. Media kehittyy koko ajan muutenkin, joten on ihan hyvä alkaa opettaa mediataitoja jo enemmän koulussa. Siinä kestää varmasti jonkin aikaa, kun kaikkiin oppiaineisiin saadaan mediaopetusta, mutta minä ainakin odotan sitä. On hauska nähdä miten koulutunnit muuttuvat median myötä, mutta toisaalta myös outoa, kun kohta kaikki tapahtuu vain internetissä.

Naisetkin siviilipalvelukseen

28.8.13 Essi Kauranen

Viimevuosina on on jatkuvasti puhuttu asepalveluksen uusimisesta, mutta siltikään ei olla huomioitu naisten asemaa ja mahdollisuutta suorittaa siviilipalvelus. Muutama vuosi sitten asia otettiin  puheeksi, mutta asialle ei tehty mitään ja tuntuu että ajatus on unohdettu.
 Siviilipalvelus on nuorille miehille oiva mahdollisuus luoda tärkeitä työsuhteita. Osa on myös onnekkaita, ja pääsees suorittamaan siviilipalvelusta paikkaan jossa on lähellä omia kiinnostuksen kohteita.
 Minun mielestä olisi todella kannattavaa setä naisetkin pääsisivät suorittamaan siviilipalvelusta, koska se olisi asteen lähempänä tasa-arvoista Suomea ja avaisi naisille uusia ovia  työmaailmaan ja  pois työelämän syrjäytymisen vaaroista. Sitä paitsi en usko että kovin moni nainen edes menisi, mutta  siviilipalvelukseen pääsy olisi joillekin naisille unelma varmastikin! Joten ei edes tulisi paljoa enempää kuluja, koska naisten määrä pysyisi varmasti pienenä.

Mediataidot on hyödyllisiä

Mediaopetuksen asemaa lisätään kouluissa. Tavoitteena on jokaiseen oppiaineeseen mediaopetusta. Mediataitoja on ennen ajateltu pelkkänä kriittisenä medialukutapana. Media on muutnut niin, että ihmiset ovat entistä aktiivisempia viestiöitä. Kirjoittaja on sitä mieltä, että suojeluhenkinen mediakasvatus on hiukan samanlaista kuin vesikriittinen uimakoulu. Veteen joutuminen uimataidottomalle on hengen vaarallista, mutta kun osaa uida se on hyödyllinen ja hauska asia.
      Mielestäni tämä on ihan hyvä juttu. Meidän koulussa tämä on näkynyt jo hyvin. Uimiseen voi kuolla, mutta mediaa ei siinä on pieni ero. Ihan kiva teksti.

Mediataidot ovat uusi uimataito

Keskiviikkona 28.elokuuta 2013 HS:n pääkirjoituksessa sanotaan, että mediataidot ovat uusi uimataito. Mitä se tarkoittaa?
Opetushallitus kertoi, että he aikovat vahvistaa mediaopetuksen asemaa esi ja peruskoulujen opetussuunitelmissa. Eli siis yritetään ottaaa mediaa mukaan, niin moneen kouluaineeseen kuin mahdollista, esimerkiksi tietokoneiden käyttöä tiedonnetsimiseen ja sanomalehtiä.

Tämä on hyvä lähtökohta, koska media on nimenomaan elämän ja yhteiskunnan eri osa-alueita yhdistävä ilmiö, ei mikään erillinen sarake.

Omasta mielestäni on hyvä, että mediaopetusta lisätään ja vahvistetaan, sillä se tulee olemaan jo parinkymmenen vuoden päästä niin tärkeä osa elämää. Mutta toisaalta median käyttö on vaikuttanut nuoriin vähemmän halutulla tavalla. Heistä alkaa tulla enemmän passiivisia vastaanottajia aktiivisten viestijöiden sijasta.
Mediaopetus on myös hyväksi kasvatuksessa, sillä varsinkin netissä on kaikenlaista pahaa, ja nuorten on hyvö oppia miten eri tilanteista pääsee, pois ja mille sivuille saa mennä ja mille ei. Nettikiusaamistakin mediaopetus estää, ja enemmän nuoria osaa puolustaa itseään heiltä. Sitä sanotaan suojeluhenkiseksi mediaopetukseksi, jota verrataan vesikriittiseen uimakouluun.



Naisille asepalvelus

Keskiviikkona julkaistussa Helsingin Sanomien Essi Kaurasen  mielipidekirjoituksessa (28.9) pohdittiin sitä että Suomessa naisilla ei ole oikeutta käydä siviilipalvelua. Tekstin "Naisillekin mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus" kirjoittaja ihmetteli sitä, miksi asepalveluksen uudistamisesta puhutaan paljon, mutta naisten mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus on jäänyt huomioimatta. Se on Essi Kaurasen mielestä epäkohta tasa-arvossa.

Olen samaa mieltä Essin kanssa, että tällainen asia hidastaa tasa-arvoa Suomessa. Se,  että naisilla olisi oikeus käydä siviilipalvelus kuten miehilläkin kertoisi, että heillä on samat oikeudet. Nyt tilanne viestittää sitä etteivät naiset olisi yhtä hyviä työntekijöitä kun miehet. Tasa-arvoisessa maassa ei siivilipalveluksen ja armeijan suorittamisen ei pitäisi mielestäni liittyä siihen onko nainen vai mies.

HS argumentti jutska

Polina kopylova kirjoitti tänään Helsingin sanomissa, että kieliä ei saa asettaa vastakkain. Hän pohtii että mikä mahtaisi olla parempi pakkokieli kun Ruotsi ja että jos sekä olisi venäjä, niin se olisi outoa uusien kirjainten takia.

Polina ei osaa kirjoittaa selkeällä suomen kielellä, ja sen takia en ymmärtänyt tekstiä kokonaan, mutta mitä tulee pakkokieliin, niin ei. Ei voi pakottaa! Luulen että ainakin 70% oppilaista ei tule oppimaan pakko kieltä käyttö kelpoisesen hyvin, eikä pakko ruotsi, eikä pakko mikätahansa kieli tuo oppilaan elämään, muuta kun lisä läksyjä ja koe stressiä. Nykypäivänä luulen myös, että ihmisillä ei ole motivaatiota opetella mitään ruotsia, sillä englannilla pärjää lähes kaikkialla.

tiistai 6. elokuuta 2013

Kirjavinkkejä


  • Autio Maria: Ajatustenlukija 2011. Rankkojen aiheiden nuortenkirja, jonka pohjavire on kuitenkin toiveikas.
  • Delikouras Aleksi: Nörtti – New game 2011. Väärinymmärretyn nörtin rai(la)kaskielinen päiväkirja.
  • Enoranta Siiri: Gisellen kuolema 2011. Entisen balettikoululaisen paluu kotiin sekoittaa perheen elämän.
  • Huotarinen Vilja-Tuulia: Valoa valoa valoa 2011.Tsernobyl, rakkaus, kirjoittaminen.
  • Itäranta Emmi: Teemestarin kirja 2012. Scifiromaani maailmasta, jossa vesivarannot kuuluvat armeijalle
  • Joelsson Lotta-Liisa: Vivika 2012Kauhuromaani tytöille. 
  • Kitti Marko: Oliivityttö 2012. Yllättävä rakkaustarina, joka sopii sekä tytöille että pojille. 
  • Lehtinen Tuija: Piiitkä jäähy 2011. Angstinen Roope lähetetään rauhoittumaan Savoon.
  • Lempinen Marja-Leena: Jääpolte 2012. Elämänmakuinen nuortenromaani mansikkatilan helteestä ja itsenäistymisestä.
  • Lähteenmäki Laura: North End – niskaan putoava taivas 2012. Kutkuttava kuvaus tulevaisuuden valvontayhteiskunnasta.
  • Niemi Mikael: Aivot pellolle 2011. Omintakeinen nuortenkirja tarttuu 16-vuotiaan lukiolaispojan maailmantuskaan hurtilla mustalla huumorilla.
  • Nironen Sarri: Tähdenpeitto 2012. Kahden helsinkiläisen abin elämät hipaisevat toisiaan.
  • Peltoniemi Sari: Kuulen kutsun metsänpeittoon 2011. Kaunis ja humoristinen fantasiatarina saamelaismytologialla höystettynä.
  • Riite Saku: Mustavaara 2012. Elämänuskoa hehkuva selvitymistarina susirajalta: suomalainen Sieppari ruispellossa
  • Rohas Eeva: Syvä pää 2011. Tiheä romaani, jossa valheet ja fantasiat alkavat punoutua yhteen kohtalokkaalla tavalla. 
  • Rouhiainen Elina: Kesytön 2012. Koukuttava ja vetävä suomalainen paranormaali tarina, jossa helsinkiläinen Raisa rakastuu ihmissuteen.
  • Salama Annukka: Käärmeenlumooja 2012. Uuden sarjan avausosa, joka yhdistää yliluonnollisia aineksia ja leiskuvaa intohimoa poikkeuksellisen vetävällä otteella. 
  • Simukka Salla: Toisaalla 2012; Jäljellä 2012. Jännittävä ja salaperäinen tarina lähitulevaisuuden maailmasta, jossa tavallisuus ei ole mitään.
  • Tiainen Marja-Leena: Kahden maailman tyttö 2011. Koskettava kuvaus maahanmuuttajatytön elämästä; Päin mäntyä 2010. Pojan kasvukertomus, joka porautuu myös ympäristöteemoihin; Alex-sarja. Pakolaisnuorista kertova trilogia.
  • Tontti Jarkko: Vedeeran taru 2012. Haltijatyttö Vedeeran ja ihmispojan kielletty ystävyys joutuu koetukselle, kun Vedeera valitaan tärkeään tehtävään.
  • Teräs Mila: Perhosen varjo 2012. Syömishäiröstä kärsivä Linnea kohtaa salaisuuksia Usvalan kartanossa. 
  • Turtschaninoff Maria: Helsingin alla 2012. Kiitetty fantasiaromaani Helsingin alla olevasta rinnakkaismaailmasta.
  • Vesala Juha: Tähtäimessä voitto 2011. Viihdyttävä ja innostava tarina unelman todeksi muuttamisesta. Päähenkilö on koripalloilija.


UUSIA KOTIMAISIA ROMAANEJA
Kirjasyksy 2012