perjantai 7. helmikuuta 2014

Ikuinen kateus

Ilta viilenee, tunteet kuumenee
Tunteet, jotka sydäntä viiltävät.
Kiihtyvä kateus polttaa mieltäni,
mutta samaan aikaan jäätää minua.
Onko jotku luotu huonommiksi?
Voinko elää kateudessa ikuisesti?
Epäreilu on elämä,
Tunnen sen liian hyvin.

4 kommenttia:

  1. Runon kirjoittaja oli selvästi surullinen ja vihainen. Häntä myös harmittaa selvästi miten asiat ovat. Runon tunnelma oli hyvin synkkä mutta sanoma oli hyvin selkeä. Vertauskuvallisuutta ei ollut liikaa ja se oli tarpeeks selvää että sen ymmärtää. Runon voi tulkita helposti että kirjoittaja oli kateellinen ja kateellisuusuuttumassa

    VastaaPoista
  2. ...kateellisuus oli muuttumassa vihaksi. Hieno runo!

    VastaaPoista
  3. Todella hieno runo, jossa huomaa tekijän keskittyneen runon kirjoittamiseen. Runossa on käytetty paljon erilaisia kiinnostavia ilmaisuja esim. "Kiihtyvä kateus polttaa mieltäni". Monipuolista sanastoa, mikä saa lukijan syventymään runoon. Runo on kirjoitettu 1. persoonassa ja siinä on esitetty kysymyksia jumalalle. Runon puhuja on myös vähän epätoivoinen. Runosta jää vähän synkkä ja surullinen fiilis.

    VastaaPoista
  4. Tämä on todella hieno runo, mistä näkee että kirjoittaja on syventynyt kateuden tunteeseen ja miettinyt sitä eri kulmista. "Onko jotkut luotu huonommiksi?" , on varmasti lause mikä kiertää monen päässä aina välillä. Se sai minutkin mirttimään kateutta ja samaistumaan runoon entistä enemmän. Runon puhuja on tuntenut kateutta, eikä nauti tunteesta. Hän haluaa miettiä, mitä kateus on ja onko siitä poispääsyä. Runon tunnelma on miettiliäs, vihainen ja ahdistava. Siitä ei kuitenkaan tule lukijalle ahdistava olo.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.