perjantai 7. helmikuuta 2014

Kaatosade

Läpi murheen ja surun kyynelten,
on näkymä mustavalkoinen.
Kaupungin iltahämärässä,
ihmiset kiiruhtavat märkinä sateesta.
Ei auta sateenvarjot.
Jääkylmä sade mua piiskaa,
miksi ajauduimme tähän kiistaan?

2 kommenttia:

  1. Pidän runosta, koska osa sanoista ovat rimmaavia, mutta ei kaikki joten se ei ole mikään loru. "Läpi murheen ja surun kyynelten on näkymä mustavalkoinen" on riimikäs mutta silti jotenkin salaperäinen ja herättää halua jatkaa lukemista loppuun. Runon voi tulkita omasta mielestäni aika yksinkertaisesti koska aihe on synkkä ja surullinen niin uskoisin että kirjoittaja on halunnut saada ihmiset tuntemaan myös suru ja tuskaa lukiessaan. Runon kirjoittaja on joku joka on menettänyt jotain tai joku jolla on ollut huonopäivä tai jotakin ei niin iloista. Runo ei kuitenkaan ole sinänsä surua täynnä vaan riimit tuo hiema

    VastaaPoista
  2. Kevennystä runoon. Runon tunnelma kuitenkin on hieman synkähkö ja surullinen.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.